Search
  • Jenna Salminen

Saavutettavat julkaisut

Oletko kuullut saavutettavuudesta, mutta et ole varma mitä sillä tarkoitetaan, mitä siitä pitäisi tietää ja miten juuri sinun tulisi huomioida se työssäsi? Oletko esimerkiksi tilaamassa ammattilaiselta taitettua PDF-julkaisua, mutta et tiedä pitäisikö se tilata saavutettavana vai ei?


Tämä postaus käsittelee erityisesti PDF-julkaisujen saavutettavuutta, mutta mikäli sinua kiinnostaa myös verkkosivujen ja muiden asiakirjojen saavutettavuus, aiheesta voit lukea lisää esimerkiksi osoitteessa saavutettavasti.fi.


Suomen väestöstä 1 % on heikkonäköisiä tai sokeita, yli 4 % on värisokeita ja yli 10 % tarvitsee selkokieltä.
Arviolta yli 1,2 miljoonaa suomalaista tarvitsee saavutettavuutta. [Lähde: saavutettavuusdirektiivi.fi]

Mitä saavutettavuudella tarkoitetaan?


Saavutettavuudella tarkoitetaan digitaalisten palveluiden toteuttamista niin, että kaikilla ihmisillä on yhdenvertainen lähtökohta lukea, ymmärtää ja käyttää digitaalisia sisältöjä ja palveluita. Saavutettavat verkkosivustot, mobiilisovellukset ja asiakirjat takaavat esteettömän pääsyn tiedon pariin muun muassa sokeille, heikkonäköisille ja lukihäiriöisille. Voit lukea saavutettavuudesta ja sen hyödyistä lisää osoitteessa saavutettavuusdirektiivi.fi.


EU:n saavutettavuusdirektiivi ja keitä se koskee


Vuosien 2019-2021 aikana tuli voimaan EU:n saavutettavuusdirektiivi, joka vaatii digitaalisten palveluiden ja asiakirjojen muuttamisen saavutettaviksi. Direktiivi koskee vain julkisia toimijoita sekä tahoja, jotka saavat valtion tukea verkkopalveluihin, mutta myös muita verkkosisältöä julkaisevia toimijoita kannustetaan tekemään verkkosisällöistään saavutettavia.


Kannattaako minun tilata julkaisuni saavutettavana?


Muun muassa julkisilla toimijoilla ja esimerkiksi julkisella rahoituksella tuetuilla järjestöillä ja hankkeilla on velvollisuus tehdä verkkopalveluistaan saavutettavia. Katso täältä tarkemmin, kuuluuko organisaatiosi saavutettavuusdirektiivin piiriin.


Vaikka organisaatiosi ei kuuluisikaan saavutettavuusvaatimusten piiriin, on hyvä harkita julkaisujen toteuttamista saavutettavina joka tapauksessa. Etenkin, jos julkaisusi sisältää yleishyödyllistä tietoa kaikille tai asiakkainasi on esimerkiksi ikääntyneitä tai vammaisia henkilöitä, kannattaa miettiä lukemisen mahdollistamista kaikille.


PDF-julkaisun tekeminen saavutettavaksi ei ole järisyttävän iso työ, kun saavutettavuusasiat päästään huomioimaan alusta asti. PDF:n tekeminen saavutettavaksi maksaa esimerkiksi meillä noin 15 % koko julkaisun hinnasta. Jos saavutettavuusvaatimukset kuitenkin tuntuvat ylitsepääsemättömiltä organisaatiollesi, voidaan osassa verkkosisältöä vedota kohtuuttomaan rasitteeseen tietyin ehdoin.


Entä aiheuttaako saavutettavuus lisätyötä asiakkaalle? Kun julkaisu tilataan saavutettavana, on asiakkaan tehtävä kirjoittaa julkaisussa oleville kuville alt-tekstit, jotka kertovat kuvan sisällön sanallisesti. Alt-teksti kirjoitetaan kaikille sisällöille, jotka ovat kuvamuodossa ja sisältävät ymmärtämisen kannalta tärkeää tietoa tai tekevät lukemisesta mielekkäämpää. Näitä ovat logot, valokuvat, virheettömästi tulkittavissa olevat infografiikat sekä kuvituskuvat. Taittaja lisää alt-tekstit kuviin. Lisäksi asiakkaan olisi hyvä jo kirjoitusvaiheessa miettiä julkaisun kirjoitustyyliä ja sen selkokiellisyyttä saavutettavuuden maksimoimiseksi.


Kuva, jonka päälle on viety hiiri. Hiiren vieressä näkyy alt-teksti ja ääneenlukusymboli.
Alt-teksti kertoo kuvan sisällön sanallisesti, jotta ruudunlukuohjelma voi lukea sen ääneen.

Saavutettava PDF ja sen ominaisuudet


Mitä saavutettavuus sitten konkreettisesti tarkoittaa ja pitää sisällään esimerkiksi PDF-julkaisussa? Tähän kysymykseen olemme törmänneet useampaankin otteeseen, joten on hyvä käydä se läpi.


Saavutettavuus määritellään WCAG 2.1 standardin (Web Content Accessibility Guidelines) avulla. Saavutettavuudessa on kolme tasoa: A, AA ja AAA, joista AAA on paras. Direktiivi ohjeistaa saavuttamaan tasot A ja AA. Tähän päästään PDF-julkaisussa muun muassa seuraavilla yleisimmillä toimenpiteillä, jotka taittaja toteuttaa:


1. Tekstin luettavuus

Jotta teksti olisi luettavaa myös heikkonäköisille, tulee fonttikoon olla tarpeeksi suuri, fontin selkeä ja tekstin ja taustan värikontrastin olla tarpeeksi suuri. Palstaleveys tulee olla sopiva ja palstat tasattu vain vasempaan reunaan. Kaikki teksti tulee olla myös tekstimuodossa – ei kuvaan upotettuna.


2. Selkeä visuaalinen ilme

Taittaja pitää huolen, että visuaalinen ilme on selkeä ja informatiivinen ja asiat sijaitsevat niille loogisissa paikoissa. Myös värisokeat on huomioitu suunnittelussa.


3. Alt-tekstit kuville

Eli tekstivastineiden lisääminen niihin kuviin, jotka sisältävät merkityksellistä sisältöä. Loput kuvat ja graafiset elementit taittaja merkitsee artefakteiksi, joista ruudunlukuohjelma ei ilmoita kuuntelijalle.


4. Lukujärjestys ja kirjanmerkit

Taittaja asettaa dokumenttiin manuaalisesti lukujärjestyksen, jotta ruudunlukuohjelma lukee dokumentin ääneen oikeassa järjestyksessä. Sen lisäksi määritellään nimiöiden avulla tekstin rakenne, kuten otsikkotasot, leipäteksti ja listat. Otsikoihin tehdään myös kirjanmerkit, jotta julkaisu on paremmin navigoitavissa ruudunlukuohjelmalla.


5. Muut tiedoston asetukset

Taittaja varmistaa, että dokumentissa on oikeat kieliasetukset, toimivat linkitykset ja metatiedot, joiden avulla ruudunlukuohjelman käyttäjä saa esitietoja dokumentista.


Saavutettavuus on siis monen tekijän summa, joka vaatii useiden eri käyttäjäryhmien huomioimista. Jos sinulla on työn alla projekti, jolta toivoisit saavutettavuutta, älä pelkää olla yhteydessä!